Jesse lea iežas áhku ja eará lagas fulkkiid guossis Guovdageainnus, áhčis ruovttubáikkis, go mii deaivat su. Geasis lea maid ollen fitnat iežas eatni ruovttubáikkis, Roavvenjárggas Suomas.

Dohko lea fas jođus ovdal go ruoktot Belgiai dollejit.

Aŋkke Jessii lea Belgia ruoktun šaddan. Das rájes go 2-jahkásaš lei, leat son ja su váhnemat orron oaivegávpoga Brussela olggobealde.

Son ii muitte ge eará eallima.

Gávpotbojá

Jesse lea hárjánan gávpoga šuvvii ja dan jođánis eallimii. Seammás liiko finadit Guovdageainnus. Dáppe fitnet okte dahje moddii jagis.

– Mun lean gal oalle gávpotbojá, muhto dáppe láve liikká somá fitnat. Eallin lea áibbas eará ládje Guovdageainnus. Gávpogis stivrejit áigetávvalat. Dáppe lea olmmoš eambbo friddja, dadjá son.

Su eallin lea liikká Belgias. Ustibat ja muđui buot masa lea hárjánan leat doppe. Dan son atná ruoktun.

– Eadni ja áhčči leaba hupmagoahtán fárret fas davás muhtun jagiid geahčen. Mun gal sáhtášin jurddašit oastit min viesu ja báhcit dohko jus vejolaš. Dat han lea mu mánnávuođaruoktu.

Ii leat sámegieloahpahus leamaš

Jesse váhnemat deaivvadeigga Guovdageainnus. Sii orro dáppe álggos, muhto fárrejedje go su eadni oaččui barggu EU-kommišuvnnas Brusselis, gos ain bargá. Su áhčči bargá varraprosesserenfitnodagas.

Jagit golihedje ja Jesse álggii skuvlii Brusselis. Nu sii sajáiduvve dohko.

Son álggii skuvlii fárrolaga eará EU-bargiid mánáiguin. Skuvllas leat máŋga duhát oahppi, ja Jesse lea beassan čađahit buot cehkiid doppe mánáidskuvlla rájes gitta joatkkaskuvlii.

Loga maid: E-sporta lea somá ja kula!

– Lea go dus sámegieloahpahus leamaš?

– Ii leat goassege leamaš. Mun lean ruovttus oahppan. Eadni ja áhčči leaba álo sámástan muinna, vaikko mii lávet gaskaneamet sáhttit njeallje giela seaguhit, boagusta Jesse.

Giellabeallji

Lassin sámegillii, de máhttá son maiddái flámagiela, mii lea Hollándda giela suopmanvariánta. Eŋgelasgiela ja suomagiela maid máhttá ja dovdá ge daid iežas buoremusat máhttit.

Dárogiela, fránskkagiela ja duiskagiela ipmirda veaháš, muhto ii huma gal.

– Go mus ii leat leamaš sámegieloahpahus, de láven šaddat árvidit movt sánit čállojit jus ferten čállit.

– Muhtumat rahčet sámegiela oahppat vaikko oahpahus lea. Movt don leat nagodan Belgias oahppat?

– In dieđe riekta manne munnje lei álki oahppat. Mu eadni máhttá olles gávcci giela, soaittán sus árben giellabealji, moddjá son ja lasiha:

– Jus mun ieš oččošin mánáid, de áiggun oahpahit sámegiela sidjiide.

Loga maid: Áhččerohki árbi

Definerenhástalusat

Jesse lea Norgga ja Suoma stáhtaborgár vaikko Belgias lea bajásšaddan. Seammás vuolgá das gos máilmmis son lea, ovdal go máhttá defineret iežas gullevašvuođa.

– Lassin iežan stáhtaborgárgullevašvuođaide, de dovddan maid iežan sápmelažžan Belgias, go doppe lea mu sámi gullevašvuohta erenoamáš ja miellagiddevaš earáid mielas, dadjá son ja joatká:

– Guovdageainnus fas in dovdda seamma ládje, go mun in eale sámi eallima. Dáppe lean iežan mielas eambbo láddelaš ja dáčča, go dovddan ahte leat stuora erohusat mus ja báikki nuorain.

– Dego movt?

– Mun jáhkán mii hupmat ja beroštit eará áššiin Belgias. Dávjá hupmat popkultuvrra birra doppe. Guovdageainnus lea eallin čadnon eambbo lundui, ja nu soaitá eambbo dábálaš hupmat áššiid birra mat gusket dasa.

Loga maid: Same same but different

Belgias leat golbma almmolaš giela: flámagiella, fránskkagiella ja duiskkagiella. Doppe ellet olu našunalitehtat ja oallugat leat sisafárrejeaddjit.

Dien dáfus lea oallugiidda váttis dovdat lagas čanastagaid riikii.

– Dovddat go iežat belgialažžan?

– Belgia riikkajoavku spábbačiekčamis lea meastta áidna mii nagoda álbmoga ovttastahttit. Vel dat nai geat eai dábálaččat beroš spábbačiekčamis beroštit sis.

– Nu movt buohkat earát ge Belgias, de čuvvon áŋgirit mielde riikkajoavkku čiekčamiin Eurohpámeašttirgilvvuin dán geasi. Dalle gal dovden gullevašvuođa dohko, dan ferten mieđihit.

Niegada musihkain bargat

Giđđat Jesse gearggai joatkkaskuvllain, ja nu áigu bargat ja dinet dán skuvlajagi. Son lea árvvoštallama Guovdageainnus orrut ja bargat muhtin áigodaga.

Boahtte jagi gal áiggošii studeregoahtit.

Son lea juo universitehtas ožžon dieđu buoridit iežas flámagiela jus niehkoohppui háliida álgit, go doppe leat garra giellagáibádusat.

– Mus lea stuora beroštupmi musihkkii, ja plána lea ge studeret nu gohčoduvvon Music Management universitehtas Belgias boahtte čavčča. Mun niegadan bargat musihkain. Diibmá juo almmuhin Spotifys musihka La Pharmacist artistanama vuolde.

– Muhto gii diehtá, soaittán vaikko sámegillii maid ráhkadit musihka boahtteáiggis, moddjá son.