Mii, geat orrut Sámis, leat hárjánan čuoigat. Dát lea mis guhká leamašan árbevierrun, ja ođđaset áiggis min historjjás leat vel boahtán albma searat mat nagodit albma ládje vel gilvalit čuoigamin.
Okta guhte áŋgirit liiko gilvalit ja iežas hástalit valáštallamis, lea Julie Trosten. Mii gullat sus ságaid go lea ráhkkaneame Davvi-Norgga meašttirgilvvuide Ráissas, gosmaŋŋel vuoitá olles guokte golli. Julie lea Deanus eret, muhto orru dál Ráissas gos vázzá nuppi jagi joatkkaskuvllas. Doppe lea son váldime čuoiganoahpu.
Liiko gilvalit
Julie bidjá olu áiggi hárjehallamii ja čuoigamii. Son lea earret eará čuoigan gilvvuid
sihke Ráissas ja Arctic Winter Gamesas Kanadas dán dálvvi. Son muitala ahte liiko bures sihke bidjat ja olahit feara makkár mihtuid go hárjehallá ja gilvala. Ja ii han dat leat ge imaš, oainnat jus galgá alla dásis gilvalit, de ferte bures birget
go čuoigá. Son muitala ahte ferte álo oaguhit buori bohtosiid, ja ahte álo lea áigumuš
ovdánit. Vaikko son liiko bures vuoitit, ja aivve bargá dan guvlui ahte galgá ovdánit, de liikká ii
loga Julie ballat vuoittáhallamis.
– Dieđusge lea mus čielga gilvalanvuoigŋa, muhto ii dat leat nu vearrái. Ii leatheađisge nu ahte liikon vuoittáhallat, muhto jáhkán goit ahte gierddan dan buorebut go earát soitet, muitala Julie. Ja jus galgá vuoitit, de ferte maid bidjat áiggi hárjehallamii. Julie muitala ahte son
hárjehallá gaskal logi ja guoktelogi diimmu vahkkus, ja ahte čuoigan lea dieđusge
guovddáš oassi su beaivválaš eallimis.
doalahit balánssa eallimis vai čuoigan ii váldde sus visot áiggi. – Dat lea buorre ahte beasan maid skihpáriiguin leahkit fárrolaga, ja bargat eará
seammás go bijan olu návccaid čuoigamii, lohká son.
Váldime čuoiganoahpu
Go alddis lea dan mađe earenoamáš beroštupmi ja áŋggaštus, de lea ge lihkku go
beassá vázzit skuvlla gos beassá váldit čuoiganoahpu. Julie čilge ahte čuoiganoahppu
bistá njeallje jagi go kombinere čuoigan- ja fidnofágaid. Go de gárve oahpu, de lea ožžon seammá gelbbolašvuođa go fidnofágaoahppit.
Čuoigan lea mánnávuođa rájes leamašan lunddolaš oassin Julie eallimis. Son muitala movt iežas eadni, Signe, lea movttiidahttán su valáštallamis.
Sus han lea ge eadni gilvalan Olympiagilvvuin báhčinčuoigamis 1992:s. Seammás leat sus áŋgiris čuoigit olles bearrašis, ja sii leat ge máŋgii leamaš čuoiganmátkkiin.Áigu guhkás ollet
Julie muitala ahte suohttaseamos bealli čuoigamis lea earáiguin servvoštallat.
Earenoamážit dakkár birrasis gos buohkain lea seamma beroštupmi. – Dáppe oažžu olu skihpáriid go nu olu hárjehallat fárrolaga. Gávdnojit olu buorit
olbmot dán birrasis, lohká Julie. Boahtteáiggis gal áigu Julie ain joatkit čuoigamiin. Dat gal lea iežas mielas čielga ášši, ja dalle ii bala ge bidjamis alla mihtuid. – Mus lea hui miella šaddat nu buorre go oba sáhtán ge. Áiggi mielde bijan
sihkkarit mihtu gilvalit Olympiagilvvuin ja máilmmimeašttirgilvvuin jus nagodan nu
guhkás ollet! dadjá Julie. Ii soaitte imaš ahte lea dákkár gudneáŋgirvuohta dán nuorra searas. Ja gii bat dan
diehtá, soaitá muhtun beaivve de guorrat eatnis bálgá.
