Girkonjárgga gánda lea máhccan Belgia-mátkkis go mii riŋgestit sutnje. Lea duhtavaš motocrossár geainna humadit. Sihke bohtosiid ja vásáhusaid dáfus.
Sus leat čorgenbarggut go riŋget ja gaskkalduhttit su, muhto dat ii oro dahkame maidege.
Alla leahttu geasuha
– Mun liikon suohtas doaimmaide. In liiko bargguide mat leat láitasat. Liikon bargat dan mii mu mielas orru somá, dadjá Ailo. Dat dáidá leat okta sivvan dasa manne motocrossas berošta. Fargga 14-jahkásačča mielas lea dat njuolgut somá. Dasa lassin lea son maid veaháš adrenaliidnajunkie. Alla leahttu geasuha. Alla lehttui lea maid bággu liikot jus motocrossas áigu birget. Árgi ii sáhte leat. Muhto dan gal ii oro ge leame. Ailo orru leame sihke stáđis ja veaháš skealbma. Son ii oro leame dakkár gii álkit jierásnuvvá.
Erenoamáš beassat riikkajovkui
Dan dihte birge ge bures gilvvohallamiin. Buriid bohtosiid geažil oaččui vejolašvuođa vuolgit Baisieuxii Belgiai vuodjit Coupe de l’Avenir joavkogilvvuid maŋemus vahkkoloahpa čakčamánus. Fárrolaga guvttiin eará juniorgánddain ovddastedje sii Norgga 85ccm-luohkás.
– Mu mielas manai bures. Lean oalle duhtavaš sihke bohtosiiguin ja iežan vuodjimiin. Lei erenoamáš doppe gilvalit. Stádionis ledje olu geahččit ja lágideamit ledje stuorábut go maid goassege ovdal lean vásihan. – Movt lei beassat juniorriikkajovkui? – Fálaldat bođii oalle fáhkka. In lean vuordime dan, muhto lei erenoamáš dovdu olahit riikkajoavkosaji, lohká Ailo.
Guđádin
Joavkogilvvuin vudjet golmmas juohke joavkku ovddas. Belgias ledje 36 vuoddji mielde golbma gilvovuorus (heat). Sii vudje juohke gilvovuorus 15 minuhta ja vel guokte joru. Galládin juohke vuoddji bođii, váikkuhii galle čuoggá joavku oaččui. Jus omd. vuittii, de oaččui ovtta čuoggá. Logát sadji attii fas logi čuoggá. Ulbmil lei olahit nu unnán čuoggáid go vejolaš. Maŋŋel golbma gilvovuoru časke vuddjiid bohtosiid oktii. Nu šadde Ailo ja su joavkoskihpárat, Isak Engelien ja Per Lynne Degvold, loahpas guđádin. Fránskka gánddat vuite.
Guhkes mátki
Dássážii lei Ailo gilvalan dušše Norggas, Ruoŧas ja veaháš Suomas. Mátkkit gilvvuide leat leamaš guhkit ovdal ge, muhto dán háve lei erenoamáš guhkes mátki. Jus biillain mátkkošta, de lea Girkonjárggas Baisieuxii badjel 300 miilla. Ieš girddii dohko etniin, Ninain, fárrolaga sihke ovdan ja ruoktot, muhto soames han fertii vuodjit sihkkela ja eará dárbbašlaš rusttegiid gilvvuide. Dan dagai su áhčči, Torfinn. – In livčče iežan váhnemiid haga birgen, ja eandalii in áhči haga. Son lea duođai sáŋgár. Son lea sihke mu priváhtavuoddji, jođiheaddji, goahkka, váldoruhtadeaddji jna., dadjá Ailo. Su áhčči bovttii ge motocrossaberoštumi. Ailo lei dušše 3-jahkásaš go vuohččan vujii crossasihkkeliin.
Hárjehallá dávjá
Muhto ii dušše beroštumiin olle ná guhkás. Son hárjehallá maid garrasit. Jus vejolaš, áinnas juohke beaivve. Sihke gievrudeami ja sávrivuođa lea dehálaš hárjehallat.
Dálvet ges čuoigá maid. Ovdal lávii maid snowcrossa vuodjit ja hárjehallat. – Snowcrossa gal šattai menddo álki munnje. Belgias gal lei veaháš garrasit gilvu go masa lean hárjánan, lohká son. – Háliidivččet go eambbo dákkár vásáhusaid? – Juo, de háliidivččen. Dál lean veaháš viimmáskan, loahpaha son.