Jahki lea gollán dan rájes go gerge Biru Unjárgga filbmemiin. Sarah lea aitto leamašan Toronto Internationála Filbmafestiválas máilmmivuosttaščájálmasa oktavuođas, ja go mii deaivat su, de lea ráhkkaneame vuosttaščájálmassii Álttás.
Dát orru šaddame huššás beaivi sutnje. Sarah lei Girkonjárggas, muhto go girdimátki šluhttejuvvui, de girde baicca Levdnjii, ja nu šattai doppe bussiin Áltái. Sarah ii ollen ruoktot ovdal iđđesija, ja nu ii beassan galle diimmu oađđit. Diibmu lea vihtta veaigin, ja mii deaivat Sarah juste go lea geargan jearahallamis The Guardian -aviissain. Odne šaddá earenoamáš beaivi, go lea mielde filbmačájálmasas iežas ruovttubáikkis. Go oaidná su ja hupmá suinna, de ii galggaše jáhkkit ahte lea nu gealdagasas nu go ieš mieđiha. Galggašii jáhkkit ahte mii leat deaivame hárjánan neavttára, gii lea vaikko man olu bargan filmmaiguin ja deaivan mediaid. Muhto dát han lea áibbas ođđa vásáhus sutnje. Diehtá masa háliida áŋgiruššatSarah lea unnivuođa rájes liikon lávdedáidagii. Son muitala ahte lávdi lea álo geasuhan su, ja ahte lávlun lea álo boahtán lunddolaččat sutnje. Dalle ii leat ge nu imaš ahte go de galggai álgit joatkkaskuvlii, de ii lean sáhka álgit eará suorgái go musihkkalinjái.
De morránii neaktinmiella! Ja dat lei stuora illun sutnje. Dál ledje guhkes filbmenbargu ja ođđa vásáhusat vuordime. Govvit ahte leat vuosttaš geardde neaktime. It dušše skuvlateáhteris dahje muhtun statistarollas, muhto váldorollas olles filmmas. Govvit de ges ahte dál lea filbmenbeaivi, ja Hollywood-neavttár Nikolaj Coster-Waldau seaivu čáhcegirdiin Čáhcesullui. Dál galggat su vuostá neaktit. – Dát orui duođai issoras, ja earenoamážit go son ná boahtá «Hollywood-style»! Muittán ahte jurddašin dušše «oh, hearrán dette», muhto dat manai áibbas bures. Son lei áibbas dábálaš ja siivo olmmoš. Sarah ii eahpit ahte lei buorre vásáhus beassat stuora neavttárrigguin fárus neaktit. Vaikko álggos orui issoras, de dovddai son ahte dás lei buorre ávki. Juohkehaš lokte nuppiid neaktima. Biru Unjárga -filmmas lea Elvira váldokaraktera, ja son lea 15-jahkásaš nieida gii vásiha identitehtakriisa. Sarah mieđiha ahte álggos lei váttis oahpásnuvvat Elvira karakterii, muhto mađi eambbo hárjehalle ja filbmejedje, dađi geahppaseabbo šattai neaktit Elvira. Identitehtakriisa
Nuoraide ii leat identitehtakriisa amas ášši. Vaikko filmmas lea veaháš earenoamáš geahččanguovlu dán ektui, de jáhkká Sarah ahte filmma muitalusas leat fáttát mat leat oahppásat nuoraide. Sutnje lea dehálaš ahte nuoraide ihtet sámi bihtát maidda sáhttet relateret. Go lea filmmas sáhka, de lea dehálaš ahte nuorra neavttárat besset muitalit dáid muitalusaid. Buoremus muitu mii Sarahs lea filbmema oktavuođas lei beassat deaivat ođđa olbmuid. Son ii dovdan mielneavttáriid ovdalaččas, muhto dál leat sii šaddan buorit olbmážagat. Sarah namuha rešissevra Egil Pedersena, ja lohká iežas giitevažžan go oaččui sus buori veahki. – Son lei álo veahkkin ja dorvun, ja lei áibbas fiinna muitu beassat buohkaiguin oahpásnuvvat. Dien dáfus ohppen nai olu iežan birra. Álggos orui juohke diŋga hui issoras, muhto dat lea mannan olu buorebut go maid ledjen vuordán.
Dál go filbma čájehuvvo almmolaččat, de dovdo ahte beassá viimmat bosihastit. Lea guhkes bargu loahpahuvvome. Movt son de Sarah jurddaša iežas geainnu birra ovddos guvlui? Son vástida ahte lea bures liikon filbmabargui, ja oahpásnuvvat neaktimiin. Sarah ii jurddaš nu olu boahtteáiggi birra, muhto dattege ii eahpit ahte háliida joatkit neaktimin ja muđui lávdedáidagiin. Vaikko lea skuvlavázzi, de ii leat sutnje hástaleaddjin vuoruhit áiggi dáidagii. Son muitala ahte vaikko leat olu skuvlabarggut ja eará doaimmat, de gávdná álo áiggi dasa masa liiko ja berošta. Ja mii boahtteáiggis vuordá, dan ii leat buorre diehtit. – In mun goit livčče goassege jáhkkán ahte diet okta audition galggai mu doalvut Torontoi. Mun in dieđe maid eallin buktá, ja dalle lea buoremus eallit beaivvis beaivái, loahpaha Sarah.