Mii lea máilmmi eamiálbmogiid alit oahppu ovttastus (WINHEC)?

WINHEC, World Indigenous Higher Education Consortium, lea álgoálbmogiid alitoahpahusa ovttastus ja ovttasbargofierpmádat. Dat lea organisašuvdna mii čohkke ja ovttastahttá eamiálbmogiid oahppaásahusaid nugo ovdamearkka dihte joatkkaskuvllaid, allaskuvllaid, universitehtaid ja oahppoguovddážiid. Dat rahpá dalle eamiálbmotmáilmmi skuvlii, ja nana ovttasbarggu eará eamiálbmogiin.

WINHEC doarju prinsihpaid mat bohtet ovdan Ovttastuvvan Našuvnnaid álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusas. Dat fierpmádat veahkeha, oktasaš akademálaš máhtuin oahppovuogádaga bokte, unnidit daid váttisvuođaid maid eamiálbmogat vásihit.

Ovttasbargofierpmádat vuođđuduvvui Kánadas 2002 álgoálbmogiid oahpahuskonferanssas. Dasa gullet dán rádjai Sápmi (Norga), Alaska, Kánada, Taiwan, Hawaii, Aotearoa (New Zealand), Amerihká ja Austrália.

 

Mo dán vejolašvuođa oaččuiga?

WINHEC:s lea juohke jagi čoahkkin gos buot mielláhttut sáhttet boahtit, ja dat lea ovtta dain mielláhttuskuvllain. Diibmá, jagi 2022, lei dát čoahkkin Fond du Lac-nammasaš sajis Minnesotas USA:s. Sámi joatkkaskuvla Kárášjogas lea WINHEC-skuvla ja danin áigo sii dan čoahkkimii. Skuvla almmuhii ahte oahppit sáhtte ohcat beassat mielde. Soai danin ozaiga dasa ja beasaiga vuolgit mielde.

– Go moai leimme diibmá Minnesotas, de moai ja golbma Austrália nuora vuođđudeimmet WINYA (World Indigenous Youth Alliance), ja dat lea WINHEC:ii nuoraid stivra. Dán mii dagaimet go min mielas orui dehálaš movttidahttit ja hástit nuoraid beroštit eamiálbmotáššiin go dat lea nu dehálaš bargat seailluhit min iežamet kultuvrra ja identitehta. Dát attii danne munnuide dan vejolašvuođa mannat dán jagáš čoahkkimii, mii lei Alaskas. 

 

Erenoamáš somá oahpásmuvvat eará eamiálbmogiiguin ja eamiálbmotkultuvrrain

Dat guokte oahppi Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas, Erika Guttorm Johansen ja Kirsten Hánná Sofe Nystad, leaba guokte jagi beassan bargat WINHEC:in skuvlla oktavuođas. Sudnos leat dušše buorit sánit go bagadallaba dáid jagiid.

– Mu mielas gal lea hui gelddolaš ja somá bargat WINHEC:in, muitala Erika Guttorm Johansen. Erenoamážit go beassá oahpásmuvvat eará eamiálbmogiiguin ja eamiálbmotkultuvrrain.

Kirsten Hánná Sofe Nystad muitala ahte olmmoš vásida olu dáid tuvrraiguin mas oahppá vaikko man ollu.

– Lea nu lagaš oktavuohta vaikko eat dovdda nubbi nuppi daningo mii leat eamiálbmogat ja mis leat buohkain dat oktasaš máilmmeáddejupmi ja máilmmeoaidnu, lasiha vel Nystad.

Dađistaga go buohtastahtiiga kultuvrraid, de oaččuiga ođđa perspektiivva, ja sudno oainnu rahpasii oktasaš eallinvuohkái ja maiddái man ollu ovttaláganvuohta eamiálbmogiid gaskka lea miehtá máilmmi.

 

Eaba dušše leat čoahkkimiiguin mátkkis

Dáid mátkkiin leaba deaivvadan eará eamiálbmotjoavkkuin, ja beassan oahppat sin birra. Doppe maid leaba beassan čuovvut báikeolbmuid ja oaidnán mo sii ávkkástallet sin iežaset guovlluid.

– Moai letne maid beassan oahpahit ja muitalit sidjiide sápmelaččaid birra ja vásiheimme dalle man ovttalágan iešguđet eamiálbmotjoavkkut duođaid leat, muitala Johansen.

Eará aktivitehtat mátkkis leat leamaš kulturlonahallan, servodatdoalut, ja friddjaáiggis beasaiga vel eambbo vásihit. Sudno mielas lei erenoamáš somá geahččalit ođđa valáštallamiid nu mo oassálastit kanogilvvus báikkálaš olbmuiguin ja Kayak frisbee Tanana-jávrris.