Mii deaivat Guovdageainnu bártni Sandefjordas Lulli-Norggas. Moai letne šiehttan deaivvadit togastašuvnnas. Das válde toga Torp-nammasaš báikái. Doppe lea girdišillju. Pilohtaskuvla ges lea lahkosis.

Ole-Christeris lea hárvenaš friddjabeaivi, muhto vuolgá čájehit skuvlla go Š-bláđđi lea boahtán guossái.

Garra oahppu
Pilohtaoahppu su skuvllas lea intensiiva ja bistá dušše guokte jagi. Vuosttaš jagi lea dušše teoriija, ja nuppi jagi fas eanas girdinhárjehallan. Skuvlajahki bistá dán háve suoidnemánu gaskamutto rádjai.

Ole-Christer hirpmahuvai go dan beasai diehtit. 

Studeanttat omd. universitehtain gerget dábálaččat mánu dahje vel moadde mánu ovdal. Go son viimmat oažžu geasseluomu, de ferte ges ráhkkanišgoahtit eksámeniidda mat leat čakčageasi rájes.

Pilohtaoahppu gáibida olu searaid. Dat lea garra oahppu.

– Mun šattan dušše gierddahallat, ja ain muittuhit alccen manne čađahan oahpu. Juste dál vuoruhan eret olu eará go orun Sandefjordas ja dáppe gaccan oahpu. Ii han leat daddjon ahte dán oahpu ceavzá ge. Nu ferten ge dahkat buot maid sáhtán olahan dihte iežan mihtuid, dadjá Ole-Christer.

Galgá USA:i
Moai jovde skuvlii. Pilot Flight Academy lea okta Eurohpá stuorámus pilohtaskuvllain. Skuvllas leat badjel 200 oahppi. Moai deaivvadetne hálddahusbargiin, Margotiin. 

Son mieđušta munno hangarii gos girdit čužžot.

Hangar lea áibbas dievva. Dohko eai čágaše eambbo girdit. 

Ole-Christeris lea dábálaččat vuos unnán dahkamuš dáppe go ii beasa girdit ovdal čavčča rájes. Muhto son illuda dassážiigo su vuorru šaddá. 

Vuosttaš skuvlajagis ii oro báljo geahči oidnome su mielas.

– Čakčat goas nu, maŋemusat juovlamánus, de galggan Texasii USA:i álgit girdinoahpahussii. Doppe lean plána mielde 4–5 mánu. Go doppe boađán fas, de joatkkán dáppe girdimiin.

Niegada Widerøe-barggu
Girdiiguin maiguin son ja mieloahppit galget hárjehallat eai leat beare stuorrát. Sisa čáhket njeallje olbmo.

Muhto mii lea erenoamáš lea ahte oahpahallan dákkár girdiiguin addá maiddái gelbbolašvuođa stuorát girdiiguin girdit.

Prinsihppa lea oainnat seamma beroškeahttá girdi sturrodagas. 

Jus Ole-Christer ohcá barggu pilohtan omd. SAS:s dahje Norwegianis maŋŋel oahpu, de čađahit sii siskkáldas kurssa gos oahpahit girdit sin iežaset mállet girdiiguin. 

Stuora girdiid reaiddut ja vuogádagat leat váddáseappot go unnit girdiin, muhto eai nu váddásat ahte daid ii oahpa muhtun mánus.

Ole-Christer gal niegada bargat Widerøe girdifitnodagas. Widerøe-girdit leat unnibut go stuorámus kommersiála girdit, muhto stuorábut go dat maiguin galget oahpahallat. Su mielas orru dat suohttasit ja eambbo hástaleaddji. 

Widerøe-pilohtat leat dovdosat dan ovddas ahte hálddašit garra dálkkiid buorebut go eará pilohtat.

– Mu mielas orru miellagiddevaš Davvi-Norggas girdit. Girdit guhkes mátkkiid miehtá máilmmi ii leat nu hástaleaddji go maid soaitá orrut. Dakkár mátkkiin geavahit dávjá autopilohta. 

– Gos bat du beroštupmi girdimii vulggii?

– In mun riekta dieđe. Mun lean gal beassan gullat ahte lean álo liikon girdimii ja ahte in leat hupman maidege eará, boagusta son ja lasiha:

– Muđui lean juo ollen olu mátkkoštit. Beroštupmi lea dađistaga dušše sturron ja sturron.

Son lea moddii beassan čohkkát cockpitas pilohtaid fárus. Ovtta čáppa beaivve lea son gii stivre girdi. 

Stuora ovddasvástádus
Ja barggu haga gal ii bala šaddat go dat áigi boahtá. Olu pilohtat mannet ealáhahkii boahttevaš jagiid. Maŋŋel koronaáigodaga váilot maiddái pilohtat olu girdifitnodagain.

Girdijohtolat gillái garrasit korona-gáržžidemiid dihte.

Dilli lea dan mađe vearrái muhtun sajiin ahte leat šaddan hutkat ođđa vugiid movt rekrutteret pilohtaid. Icelandair lea omd. sáddegoahtán nuoraid pilohtaoahpu gazzat Norggas vai máhccet ruoktot bargat sin ovddas.

Ránnjábeavddis kantiinnas gullo ge islánddagiella. Ole-Christer ii gusto dájo. 

Muhto mii gáibiduvvo go pilohtan áigu šaddat? Ole-Christer sáddii vuos ohcamuša, ja dasto gohččo su sihke fysalaš ja psyhkalaš geahččalemiide. Sii iske earret eará oainnu, gulu, vara, váimmu jna.

Pilohta ii sáhte ge leat árgi dego njoammil. Ja dan son ii leat ge. 

Vaikko guokte studeantta ja okta oahpaheaddji, geat ledje čadnon dán skuvlii, dušše girdilihkohisvuođas 2021:s, de dat ii hehtte su čuovvumis iežas niegu.

– Lea han olu stuorát vejolašvuohta duššat biilalihkohisvuođas go girdilihkohisvuođas, dadjá son.

– Nu ahte don it bala girdimis?

– In. Mii fertet dušše luohttit pilohtaide. Mus boahtá ge leat stuora ovddasvástádus pilohtan boahtteáiggis. Dan gal anán muittus.

Jus eai šatta hehttehusat ja buot manná njuovžilit oahpuin, de sáhttá Ole-Christer juo leat pilohta beannot jagi geahčen. Áramusat. 

Muhto dainna ii hohpohala. 

Álggos ferte vuos oahpu čađahit ja dasto barggu fidnet. Muhto veaháš mášoheapme son gal lea. 

Dál livččii juo ready for take off.