Shutterstock

Ruoná dilla

Mus lei unna, ráinnas oasáš luonddus iežan gáržžes studeantahybelis eksosa gávpogis. Moai leimme buorre teama, mun ja mu lieđđi Bijjá. Goit dássážii go hejot manai.


Mis lea juohkehaččas juogalágan «guilty pleasure». Mun sáhtán vuosttažin cegget gieđa; mus leat ruoná lieđit. Lea go hal dat nu vearrái, soaittát jurddašit?

II SOAITTE – muhto go jurddašan man ollu ruđa ja návccaid bijan dasa, juogamassii mii rievtti mielde dáidá joavdelas ollugiid mielas – de gal ferten mieđihit ahte veaháš heahpanan.

MUITTÁN BURES iežan vuosttaš lieđi. Ieš mun dan skáhppon, dieđusge, mus lea ain buorrin earáin skeŋkejuvvot liđiid (hint!). Dat lei Epipremnun-aureum-nammasaš lieđđi, mii maŋŋel gásttašuvvui Biijján.

BIIJJÁ lei dakkár man lei álki ealihit. Unnán gáibidii sihke čázi ja čuovgga, vuogas easkaálgi lieđđe-fuolaheddjiide! Biijjá lei vuogas saji ožžon mu studeantahybelis. Dat lei buorre molssaeaktun beatnagii, maid rievttimielde ledjen háliidan, muhto mii ii dette heive studeantaeallimis.

Loga maid: Dårlig sámegiella

MUN DIKšON dan viššalit, ja illudin go urbbiidii ja lieđui. Dán mun gal máhtán, jurddašin, dása lean ge mun gusto sivdniduvvon; lean ruoná liđiid eadni. Mun ja eanni eannážan johte giehtalaga, ja mun lean ovttastuvvon luondduin. Biijjá liikui musihkkii, ja go mun dainna humadin.

Risten Biret Elle Eira

DAKKÁR MUITU lea mus Biijjás. Mus lei unna, ráinnas oasáš luonddus iežan gáržžes studeantahybelis, eksosa gávpogis. Moai leimme buorre teama, son attii munnje ollu ráfi, movtta ja buori dovdduid, mađi eanet son stuorui ja čájehii son árvvusatná mu fuolaheami.

JA DASTO BOĐII juovlaluopmu, ja dál beasat ge diehtit manne human Biijjá birra preterihta hámis. Mun ledjen vahkkoviissaid jurddašan ahte movt mun galggan go ruoktot manan juovllaide. Oskkildan go Biijjá ovttage háldui dan boddii? Ii hal Biijjá soaitte oba loaktit ge eará olbmuid luhtte, eai sii dáidde suinna máhttit nu movt mun.

GOOGLE lei mu veahkki, ja doppe čuoččui ahte galggan guođđit hivssetlatnjii lieggaláhttái, čuovgga vuollai, čáhccet bures ovdal vuolggán. Luhtten Googelii.

GO OLLEJIN FAS gávpogii juovllaid maŋŋel, de gállen ovtta viega obbasa čađa hybelii. Doama rabestin hivssetuvssa, ja dasa son lei eretvádjolan. Ruškes, goikelasttat gahčadan birra. Muoldu goikkis dego sáttu. Ruohttasat guhppon. Mun ledjen heakkahuhttán Biijjá, iežan egoismma geažil.

NU LEI DAT, Biijjá oanehis eallingeardi. Diet lieđđesorta sáhttá eallit moaddelot jagi, muhto mu hálddus ii ceavzán go moadde mánu. Dat lei fal garas iešdovdui, ja ille mun dan dohkkehan alccesan ge. Guhká vel mohkohallen go olbmot jearahedje Biijjái ságaid. Muhto mun ohppen ollu das. Mun lohpidin Biijjá vuoiŋŋa nammii ahte in vuollán.

Loga maid: Gean don leat bárdni?

DASA LEAT juo gollan máŋga jagi, ja otná beaivvi lea mus iežan unna “oáseš” ruovttus. Gáijá, Máhteš, Iŋgir, Heaika, Bodil ja Bedar-áddjá addet munnje ollu ilu juohke beaivvi. Ja jus don it leat ovdal ožžon ruoná dilla – de duođaid ávžžuhan du nai skáhppot alccesat ruoná lieđi! Sávvamis don lihkostuvat buorebut go mun vuosttaš liđiin!