Niels Ovllá lea leamaš Š-bláđi doaimmaheaddjin 2012 rájes, muhto dál dovdá ahte lea áigi addit vejolašvuođa soames earái ja ieš dohppet ođđa hástalusaid.

– Dát nummár šaddá du maŋemus Š-bláđđi doaimmaheaddjin! Movt dat orru?
– In áiggo dadjat ahte lea dievas identitehtakriisa, muhto mun dovddan ahte Š lea leamaš stuora oassin mu identitehtas ja maiddái eallimis. Seammás dovddan ahte lea riekta luohpat dál.

– Don ledjet 20-jahkásaš ja studeanta go bargagohtet doaimmaheaddjin. Movt dan vásihit dalle?
– Mun mihten álggos dušše ovtta nummára ráhkadit, muhto maŋŋel ožžon fálaldaga bargat sadjásažžan olles jagi. Mun in máššan, nu ahte válden barggu vaikko ledjen ollesáiggestudeanta dalle. Dan rájes lean leamaš Š-bláđis earret ovtta jagi go lei virgelohpi. Mun dovddan ahte lean oahppan juoidá ođđasa buot dáid jagiid.

– Movt du mielas Š-bláđđi lea rievdan dan áiggis go don leat leamaš doaimmaheaddjin?
– Nu movt mun árvvoštalan, de leat sámi nuorat oidnosis dál eambbo go goassege ovdal. Sii leat ovdagovat musihkas, guoimmuheamis, politihkas ja olu eará oktavuođain. Dán lean geahččalan čalmmustahttit doaimmaheaddjin. Mun lean geahččalan addit sidjiide dan fuomášumi maid ánssášit.

– Naba sámi nuorat? Leat go sii rievdan?
– Čoavddasátni dás leat sosiála mediat. Ovdamearkka dihte TikTok ja Instagram. Mun lean fuomášan ahte nuoraid mediadábit leat rievdan. Dat lea ođđa doaimmaheaddji bargu, ahte gávnnahit movt Š sáhttá heivehit fálaldaga dán vuođul.

– Maid boađát muitit buot buoremusat dán áiggis?
– Mun lean vuosttažettiin oahpásnuvvan olu olbmuiguin. Mus leat sihke ođđa ustitvuođat ja oahppásat dán barggu dihte. Muhto lea maid leamaš erenoamáš čuovvut nuoraid geaid birra leat čállán, ahte movt sii leat ovdánan. Oallugat ledje easkaálgit, muhto maŋŋel leat lihkostuvvan ja olahan nieguideaset. Dat lea leamaš movttiidahtti.

– Muhto áibbas eará áššiide dál! Don vuitet Sámi Grand Prix juoiganoasi luđiin «Sávrrimus». Olu lihkku! Movt dat lei?
– Olu giitu! Dat lei hui erenoamáš vásáhus. Mun in lean riekta arvan govvidit dan, go lei vuosttaš geardi go juigen dahje lávlon almmolaččat ja lávddi alde. Garra gilvu han maid lei. Muhto musihkka lea juoga mainna áiggošin eambbo bargat. Mun lean juo studios leamaš, nu ahte bohtet eambbo šuoŋat OSCAAL nama vuolde.

– Dovddat go gearggusin guođđit Š-bláđi?
– Mun in sáhte lohpidit ahte in boađe govvet ja čállit veaháš Š-bláđi ovddas boahtteáiggis maid, muhto dovddan gearggusin eará diŋggaid maid bargat dál. Mun lean hui giitevaš áiggi ovddas Š-bláđis ja go ožžon dán vejolašvuođa. Giitu! Veaháš ártet gal dieđusge šaddá, muhto mun dieđán ahte Š boahtá birget bures mu haga maid.