Jahki 2023 lea teknologiijajahki. Dán jagi sáhttit vuordit stuora teknologalaš ovdánemiid – earret eará lea einnostuvvon olbmuid fievrrideaddji drona, ja 3D-printejuvvon orgánat.

Iešvuoddji biillat eai ge leat šat dego vižžon dološ sci-fi-filmmas; baicca realitehta fargga. Lea hirbmat miellagiddevaš čuovvut visot ovdánemiid!

EANAS teknologalaš biergasat, veahkkeneavvut ja ávdnasat leat ge hui ávkkálaččat árgabeaivvis – lea nu ahte mii eat šat báljo oba birgeše ge daid haga! Dát neavvut leat ráhkaduvvon ja hábmejuvvon nu ahte galget leat ipmirdahttit, álkit, unnit, ja dasa lassin oalle vuohkkasat vel čalbmái. De oaivvildan ge erenoamážit telefuvnnaid, pad:id, jierbmediimmuid jna.

DAT GALGET johtilit reageret ja jaskadit prosesseret. Dat galget leat čáhkkilat, čiŋahit, ja seammás mihtidit man zen mun lean. Dat galget diehtit maid mii dárbbašit, ovdalgo ieža dáikkihit.

BUORET JA OĐĐASIT veršuvnnat ilbmet juohke láđasmánu. Gal dat leat geahpidan eallima! Muhto de ges lea dat okta spiehkasteaddji dán vuogas teknologalaš čoakkáldagas. Ja dat lea máŋgenmašiidna. Šuooohk…

MÁŊGENMAŠIIDNA lea várra áidna teknologalaš rusttet mii ii leat ođastuvvon maŋemus moaddelot jagi, ja mii goitge lea dakkár diŋga man ollugat mis fertejit beaivválaččat atnit.

DAN STURRODAT muittuha eanet nuppi máilmmisoađi dámpamašiinnaid, eanet go teknologalaš árgabeairusttega anno 2023 … Makkár ipmaša jierbmi das lea mii dahká ahte ferte nie stuoris leat?

JA DASTO lea geavaheaddji ustitlašvuohta. Buot fálaldagat leat čuđiid deaddimiid duohken. Mu čuvddis lea suotnageasáhat go viimmat gearggan navigeremis ja válljet maid áiggun. Ja de; Báberskuffa guoros! čuovgá šearpmas neonbustávaiguin, mii muittuha dološ teaksta-tv. Dasto ohcagoahtit báhpiriid, ja diggostit mašiinnain mii fáhkka ii báljo dohkket dábálaš A4-formáhta.

GO VIIMMAT áiggun deaddilit ruoná boalu mii sihtá máŋget, de ges: Bleahkka nohkan! Dasto dábuhit ges bleahkkapatruvnnaid, mat álo leat hui váddása duohken. De gal bargagoahtá, ádjána gal iešáiggiid. Ja juste go doaivvun lea geargan, dalle bat mašiidna fas njieláda dan báhpira man galgen dohppet. Mun dat gal liigon vuorddašit ja hárdašuvvat.

MUHTO go de viimmat boahtá varas, liegga bábir olggos, de gal lean fas dakka maŋŋel hui zen. De jurddašišgoađán ahte lea gal buorre go teknologalaš árgabeaivvis ain gávdnojit dakkár rebeallat mat muittuhit man álki mis rievtti mielde lea, ja man unnán áigi manná soabadit teknologiijain dán áigge.

DASSÁŽIIGO fuobmán ahte árkka duogábealli ii leat deaddiluvvon …