Kultuvra  Portreahtta  |
Author Niels Ovllá Oskal Dunfjell | Språk/Giella: language Norsk

Mii Ellen-Saras (24) ja Inga Maigrethes (24) lea oktasažžan? Soai vuodjiba goappašagat losimus vuojániiguin mat gávdnojit.

Les på norsk

Mis lea jearahallansoahpamuš Ellen-Sara Sparrokain (24), muhto son ii vástit telefovnna nu movt šihtton.

Maŋŋel eahkedis sáddesta son teakstadieđu: “Geasehan bohccuid guorbmebiillain, lea hirbmat gálljin ja unohas vuodjit. Lean bidjan láhkkiid juvllaide ja mus lea váibmu giehpenvuole go vuoján”. Dasto loahpaha boagustan-emojiin.

Ii leat imaš ahte ii heive telefovnna vástidit. Son dáhkida gal ahte manná bures, muhto ii leat juste vuohkkaseamos mátki mas son lea leamaš. Olgun lea Gyda-nammasaš stoarbma.

Mii gullat eambbo Ellen-Saras veaháš maŋŋelaš.

Bargá ruvkkes

Gironis Ruoŧa bealde, čohkká fas Inga Maigrethe Fankki (24) ja návddaša friddjabeaivvi. Sus lea friddjavahkku, muhto go lea barggus, de vuodjá guorbmebiilla ruvkkes Gironis.

Su bargosadji lea guhkkin eatnanvuole. Dábálaččat bistet su bargobeaivvit logi diimmu. Dat dagaha ahte sus lea friddja ain ovtta vahkku, ja eará vahkkuid fas leat guhkes bargobeaivvit. Muhto dat ii daga maidege.

Son loaktá bures.

Inga Maigrethe Fankki. Govven: Priváhta

– Mun lean rievtti mielde oahppan snihkkár. Livččen várra ain leamaš snihkkár jus mu bargosadji ii livčče reastaluvvan, dadjá Inga Maigrethe, geas maiddái lea gullevašvuohta boazodollui.

Go son 2018:s bázii barggu haga, de fertii ohcagoahtit eará vejolašvuođaid. Jurdda čuovvolit mánnávuođaniegu bođii jođánit. Jus CE-luohká vuodjinkoartta háliida, de ferte deavdán 21 jagi. Ii goassege lean heiven buorebut go dál. Lei áigi šaddat guorbmebiilavuoddjin.

– Dalle go joatkkaskuvlii galgen álgit, de háliidin ohcat ámmátvuoddjisuorgái. Muhto ledjen dušše 16 jagi, in ge ožžon lobi fárret iehčanassii. In jáhkkán dan niegu goassege ollašuvvot.

Njeallje mánu vuodjinkursa doalvvui su lagabui niegu go maid goassege lei ovdal leamaš.

Loga maid: Rasmus #106 – Kárášjoga oaváris crossagánda

Buorre dovdu

Ellen-Sara lea dearvan ollen ruoktot. Su ruoktu lea Fiplingdalenis Grane suohkanis Nordlánddas. Doppe doaimmaha su eadni Byrkije Kjøtt, mii vuovdá bohccobierggu ARV-nammasaš fitnodahkii, mii fas jođiha viidáseappot rámbuvrriide miehtá riikka. Su áhčči lea boazodoalli, ja vuodjá dasa lassin boazobiillain.

Ellen-Sara lea aiddo geasehan bohccuid stuora guorbmebiillain ja vuodjan máŋga tuvrra ruoktot ovdan ovtta guohtunguovllus nubbái. Ovtta guvlui lea 50 miilla. Dálvesiivu lea hástaleaddji, muhto son lea dábálaččat oadjebas johtolagas.

Ellen-Sara Sparrok. Govven: Priváhta

Oadjebas lea vaikko vuoján lea mearihis stuoris. Oktan gurpmiin lea sáhka máŋgalot duhát tonnas.

Muhto dasa lea son hárjánan. Dalle go lei mánná, lávii son áhčis fárus go son geasehii bohccuid. Das vulggii maiddái beroštupmi.

– Dieđát go ahte lávejin juo mánnán hoahkat ahte mun ge háliidan soames beaivvi vuodjit guorbmebiillain. In dieđe man duođas válde mu, muhto ii oktage mu lagasolbmuin hirpmahuvvan go dollejin vuodjinkursii badjelaš golbma jagi áigi, boagusta Ellen-Sara.

Maiddái son ge lei viimmat ovtta su mánnávuođanieguin čuovvolan. Sutnje badjánii hui buorre dovdu dušše ceavzit kurssa ja olahit CE-luohká vuodjinkoartta.

Mun lávejin juo mánnán hoahkat ahte mun ge háliidan soames beaivvi vuodjit guorbmebiilain.

Ellen-Sara Sparrok

Loga maid: Belgia-sápmelaš

Ovdagáttut

Losimus vuojániiguin vuodjit ii leat juoga maid vaikko gii beassá dahkat. Nissonolbmot leat eahpitkeahttá unnitlogus. Sihke Norggas ja Ruoŧas leat eanas ámmátvuoddjit dievdoolbmot.

Dan lea Inga Maigrethe duođai beassan vásihit.

Inga Maigrethe lea šaddame hárjánan guorbmebiilavuoddji. Govven: Priváhta


– Nissonámmátvuoddjit šaddet gierdat olu ovdagáttuid. Mun vuohtán ahte olu dievddut badjelgehččet mu, muhto dat lea ovdal go leat oaidnán mu vuodjime.

– Mun dovddan dego ahte šattan duođaštit iežan čehppodaga, seammás go dievddut eai dárbbaš. Muhto sii dábálaččat báhcet jávohaga čuožžut go čájehan ahte lean unnimusat liikká čeahppi go sii. Dalle čájehit jođánit vuollegašvuođa, lohká Inga Maigrethe.

Son vásiha gal ahte ollugat eai jáhke sutnje go šaddá sáhka su barggu birra. Son, gii lea nie unni, ii goit sáhte leat guorbmebiilavuoddji. Muhto dat ii bastte sutnje. Son ii beroš šat das maid olbmot dadjet.

Leat ollugat geat atnet dan hirpmahuhttin ja čaffadin go mun vuoján losimus vuojániiguin.

Inga Maigrethe Fankki

– Mun lean ožžon olu rámi maid. Leat ollugat geat atnet dan hirpmahuhttin ja čaffadin go mun vuoján losimus vuojániiguin. Ii han leat nu dábálaš. Mun lean nissonolmmoš ja dasa lassin unni maid.

– Muhto jus duođai háliida, de gal sáhttá vaikko gii nagodit. Munnje lea dát šaddan áibbas lunddolaš oassin eallimis. Muhto ipmirdan dieđusge ahte lea veaháš erenoamáš.

Loga maid: Nuorranuorat

Juristan vai ámmátvuoddjin?

Ellen-Sara maid čilgešii iežas nissoniin ja unnin, muhto son ii loga iežas vásihan ovdagáttuid dahje unohas kommentáraid. Son lea gal leamaš geaidnobargin gesiid, muhto eanas geaseha bohccuid, man son jáhkká čilgehussan dása.

Dá lea njuolga maŋŋel go Ellen-Sara cevzzii vuodjingeahččaleami. Govven: Priváhta


– Boazodoalus leat eanas dušše sápmelaččat, ja eat han mii leat juste dovdosat allodaga dihte, eai dievddut eai ge nissonat, bohkosa son.

– Muhto mun vásihan gal ahte amas olbmot eai jáhke munnje. Muhtumat njuolgut eai jáhke ahte mun vuoján guorbmebiilla. Danne doarjjun buot nissonámmátvuddjiid, sihke easkaálgiid ja hárjánan vuddjiid. Sii leat čaffadat!

Ieš gal ii leat jur ámmátvuoddji. Dan gal roahkka sáhtášii šaddat, muhto dál lea beallemuddui gárven riektediehtooahpu Romssas ja lea dasa čadnon vel moatti jahkái.

Ellen-Sara berošta oainnat sámi kultuvrras ja boazodoalu lágain ja rivttiin, muhto dat lea fáddá mii gáibidivččii sierra artihkkala, nu movt ieš dadjá.

Šaddá go juristan, dahje vel ámmátvuoddjin ge, dan ii njulgestaga dieđe.

Dáinna vuojániin láve Ellen-Sara geasehit bohccuid. Govven: Priváhta


– Mun loavttán hui bures ruovttus, muhto lean oahppan ahte boahtteáiggi ii galgga bearehaga plánet. Ii šatta álo nu movt lea govvidan, ja olmmoš han sáhttá fáhkka gártat dohko gosa maŋemusat vuordá. Danne lea buoremus hupmat nu unnán go vejolaš dan birra, dadjá son.

Loga maid: TikTok-revolušuvdna

Niegada girdit

Inga Maigrethe gal sáhttá govvidit eallima ámmátvuoddjin, muhto ii hilggo seammás eará vejolašvuođaid. Juste dál aŋkke loaktá bures.

2020 čavčča beasai son vuosttaš geardde fievrridit lossaguorpmi guhkebuš mátkkiin. Son fievrridii varas guoli Álttas Osloi ruoktot ovdan olles golmma geardde. Sus lei seaŋga guorbmebiillas ja šattai bisánit luoddagurrii oađđit.

– Álggos lei hui ártet, muhto hárjánin jođánit. Eadni gal várra balai eanet go mun. Muhto lea ge dehálaš várrogasat vánddardit go akto mátkkošta.

Ovddasvástádusa mii čuovvu diekkár stuora ja lossa vuojániiguin, váldá son duođas, muhto seammás dovdá iežas oadjebassan johtolagas. Vuodjit lossa guorbmebiillain dan mađe stuora gávpoga čađa go Oslo lea, ii ge lean balddihahtti.

Dáinna guorbmebiillain vujii Inga Maigrethe Álttá ja Oslo gaskka. Govven: Priváhta


– Dál niegadan áibmui beassat ja girdit. Boahtte lávki livččii háhkat helikopter- ja smávvagirdikoartta. Gii bat dan diehtá?

Muhto álggos áigu Inga Maigrethe eallit mánnávuođaniegu eatnan alde.

Tags:    Duostilis nuorat   •   Ellen-Sara Sparrok   •   Fiplingdalen   •   Gaala   •   Giron   •   Inga Maigrethe Fankki   •   Link i bio   •   Nordlánda   •   Nuoraidmagasiidna   •   Ruoŧa   •   Š   •  

Sullásaš lohkamuš