Kultuvra  Ođđasat  |
Author Helene Ajuna Olsen, Julius Mihkkal Lindi

EU-Sámi Week 2022 oktavuođas gallededje sámi nuorat EU-parlameantta Brusselis. Ulbmil lei olahit ovttasbarggu gaskkal sámenuoraid ja EU.

EU-Sámi Youth Idea Lab. 
Gurut bealde: Anni-Sofia Niittyvuopio (22), Hanna Keinil (22), Julius Mihkkal Lindi (24), Nils-Gustu Kuhmunen (20), Lotta Hagelin (21), Helene Olsen (22)
Govven: Kristoffer Hætta / Sámiráđđi
EU-Sámi Youth Idea Lab. Gurut bealde: Anni-Sofia Niittyvuopio (22), Hanna Keinil (22), Julius Mihkkal Lindi (24), Nils-Gustu Kuhmunen (20), Lotta Hagelin (21), Helene Olsen (22) Govven: Kristoffer Hætta / Sámiráđđi

Jorgaleaddji: Iŋgá Káre Márjá I. Utsi

Les på norsk

Lågå julevsábmáj

Lohkh åarjelsaemiengïelesne

Báhkkaseamos báhkaid siste ivdnejedje Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámenuorat Brussela gáhtaid gávttiiguin.

Sii oassálaste EU-Sámi Week:as, ja servet maid EU-Sámi Youth Idea Lab-prošektii, man Sámeráđđi vuolggahii.

Prošeavtta mihttu lea čuvgehit EU politihka sámi nuoraide, ja váikkuhit dasa ahte EU gullá sin jienaid. 

Govva: Kristoffer Hætta / Sámiráđđi

Okta álbmot njealji riikkas

Okta frása mii dávjá namuhuvvo EU-Sámi Week birra lea Sámit leat okta álbmot njealji riikkas.

Stáhtaid riikkarájit biddjojedje čuohtenar jagiid áigi, beroškeahttá sámi árbevirolaš orrunsajiin ja eallinvugiin.

Vaikko Sápmi lea geográfalaččat juhkkojuvvon, de lea sámi oktasašvuohta ain nanus.

EU-Sámi Weeka oassálastit
Govva: Kristoffer Hætta / Sámiráđđi

Daningo dušše guokte njealji stáhtas Sámis leat EU-miellahtut, de sáhttá jearrat ahte mearkkaša go dat ahte olles Sápmi lea oassi EU:s.

Dat mii goit jobe lea čielggas lea ahte Sámi oktavuohta EU:in lea dehálaš sámiide ja sámi nuoraide, beroškeahttá makkár riikkavulošvuohta sis lea. 

EU ja Sápmi

EU lea okta dain stuorra internationála aktevrrain mii soaitá dahkat eanemus geahččalit čoavdit daid stuorra dálkkádatrievdadusaid maid mii vásihat.

EU ođđa ja áŋgiris strategiija Green Deal galggašii dahkat Eurohpa vuosttaš dálkkádatneutrála nannámii ovdal 2050, ja guoská maid sin árktalaš politihkkii.

Dát boahtá váikkuhit nuoraid obbalaččat, ja váikkuhit sámi nuoraid erenoamážit, geat orrot árktalaš guovlluin gos dálkkádatrievdamat vuhttojit bures, ja sáhttá hehttet sin árbevirolaš eallinvuogi. 

Govva: Kristoffer Hætta / Sámiráđđi

Jus sámiid ovddut ja vuoigatvuođat eai váldojuvvo vuhtii, de sáhttet dat dagahit stuorra váikkuhusaid.

Maiddái dálkkádatrievdadusaid hehttema ovdii.

Ruvke- ja bieggafámohuksemat dahkkojit otne dego oassin dan ruoná molsašupmái, masa adnojuvvojit ođasmahtti energiijat, metállat ja minerálat earret eará el-biilabáhtteriidda.

Soaittát jurddašit ahte dat han gal lea buorre.

Muhto seammás billista dát maid sámi kultuvrra vuođu.

EU-Sámi Weekas digaštalaimet dáid čuolmmaid, ja mo mii sáhttit nanusmahttit dialoga ja áddejumi EU ja Sámi gaskkas.

Gurut bealde: Anni-Sofia Niittyvuopio, Susanne Israelsson, Michael Mann, Jesús M. A. Sabadie
Govva: Kristoffer Hætta / Sámiráđđi

Lea erenoamážit sámi nuoraide dehálaš beassat searvát dán dialogii, oažžun dihte váikkuhanfámu dasa mo EU politihkka hábmejuvvo 2050 rádjai.

Brussela byrokratiija, guhkkin eret min ruovttuguovlluin, orru hui gáidagasas.

EU dávjá govviduvvo dán láhkai: áššit ádjánit, ja ekonomiija ja gávppašeapmi leat dehálepmosat.

Liikká háliida EU loktet ja vuoruhit unnitálbmoga rivttiid, ja dásseárvvu gaskkal unnitálbmoga ja stuorraservodaga.

EU sáhttá searvat ja deattuhit ahte davi stáhtat galget doalahit sin geatnegasvuođaid eamiálbmogiidda.

Govva: Sámiráđđi

Nugo EU árktalaš ambassadevra, Michael Mann, dajai: “Leat gáržžideamit dasa maid EU sáhttá geatnegahttit miellahtuid bargat nášunála dásis. Muhto EU ja álbmoga ovttasbargguin sáhttá leat vejolaš bágget stáhtaid omd. ratifiseret ILO 169 konvenšuvnna, ja dainna lágiin nannet sámiid rivttiid.”

Sullasaš lohkamuš